sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Luin kirjan: Metsänpeitto, Sanna Hukkanen ja Inkeri Aula

Sarjakuvataitelija ja kuvittaja Sanna Hukkanen ja kulttuuriantropologi (FL) Inkeri Aula ovat Metsänpeitto-albumin tekijät. Kirja koostuu yhdeksästä sarjakuvasta, joiden teemana ovat puut ja niihin liittyvät uskomukset.

Kirjan kustantaja on Arktinen Banaani. ISBN 978-952-270-385-9, julkaisuvuosi 2018, sivuja 166.

Minkälainen kirja syntyy, kun taiteilija ja tutkija tekevät yhteistyötä? Metsänpeitto-kirja on kiehtova taideteos, jossa kuvat ja kansanperinne tukevat toisiaan. Kirja kertoo luonnosta elävänä kokonaisuutena.

Oletko eksynyt metsään? Tutut polut näyttävät vierailta, äänet vaimenevat, ehkä jopa hätäännyt. Perimätiedon mukaan olet joutunut silloin metsänpeittoon eli maahisten ja metsänhaltijoiden valtaan. Nämä kansanperinnetarinat ovat olleet ennen muinoin monelle totta. Metsänpeitto-kirjan sarjakuvat tuovat nämä uskomukset meille näkyviksi sanoin ja kuvin sekä kertomuksin ja runoin.

Kantavana teemana kirjassa ovat puut, ikivanha haapa, karsikkomänty, pyhä pihlaja, muinainen metsälehmus, noitien leppä, suojeleva koivu, shamanistinen kuusi ja tarunhohtoinen tammi. Rakastan puita, aivan kaikkia puita, joten kotoperäisiin puihimme liittyvät kertomukset ja uskomukset ovat kiehtovaa luettavaa, myös ne vähän pelottavat ja surulliset. Kuvat puolestaan johdattelevat katsojansa uusiin ulottuvuuksiin. Kuvat alkavat elää mielessä ja niistä löytää joka katselukerralla uusia yksityiskohtia ja sävyjä. Olisiko kuviin kätketty metsänpeiton taikaa...

Sanna Hukkanen ja Inkeri Aula "Ymmärrys monimuotoisen metsän elintärkeästä arvosta on maailman yhteistä kulttuuriperintöä."

Metsänpeitto-albumi on mielestäni virkistä ja sisällökäs luku- ja katselunautinto. Kirja sopii erinomaisesti meille luontoihmisille, niin metsässä vaeltajille, hyötyliikkujille kuin kotipuutarhureille. Metsä on aina ollut iso osa Suomen kansantaloutta ja hyvinvointia, niin ennen kuin nyt ja varmasti myös tulevaisuudessa.




Isälläni oli osuva neuvo,
kun eksyt metsään,
silloin pitää lähteä suorinta tietä kotiin.


Karvainen kuvausapulainen oli heti auliina paikalla,
kun kuvasin Metsäpeitto-kirjaa pihallamme.

12 kommenttia:

  1. olen lukenut ja pidin todella paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, Sussi, olet kaunosielu ja luontoihminen... Tähän kirjaan tulee palattua varmasti monta kertaa.

      Poista
  2. Metsänpeitto kuulostaa minun kirjaltani. Tällä hetkellä luvun alla on tosin ihan asiat eli Anna Korteilaisen Päivä naisten paratiisissa. Se kertoo tavaratalojen historiasta. Työlukemistahan se on, mutta sangen mielenkiintoista semmoista ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanha rouva, suosittelen kirjaa, on monitahoinen teos.
      Oho, kirjasi vaikuttaa kiinnostavalta, kävin kurkkimassa arvosteluja.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Hannele Ruusukummusta, isäni oli harvapuheinen ja silloin kun puhui, niin vain asiaa. :)

      Poista
  4. Párekin Palvelijatar29. huhtikuuta 2018 klo 10.36

    Isäsi neuvo on yksi parhaista ikinä kuulemistani neuvoista eksyneelle!
    Kirja (ja kuvausapulainen) näyttävät varsin hienoilta. Kumpaankin on varmasti antoisaa tutustua :) Párek-papalta terveisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä neuvo olen aina noudattanut, ja kotini löytänyt, Párekin Palvelijatar, suosittelen ohjetta ja kirjaa.
      Wiima on niin näpsäkkä jokapaikantyttö, ettei paremmasta väliä. Ollaan häneen hyvin rakastuneita.

      Poista
  5. Kertakaikkisen hyvä neuvo isälläsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toimiva neuvo, Mamma N, ja yksinkertainen.

      Poista
  6. Hyvänoloinen kirja! Viisas isä sinulla♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päden paja, kirja sopii luontoihmiselle kuin nappi takkiin. Isä oli salaa viisas.

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...