lauantai 21. syyskuuta 2013

Alaston olo


Pikku Metsä on suojannut taloamme, eli tieltä ei juurikaan näy alapihalle.


Nyt näkyy!
Olo on paljas ja alaston.


Ajatuksena oli kaataa vain tuomet ja jättää vaahterat ja koivut.
Toisin kävi, sillä suurin osa puista oli aivan lahoja.
Jäljelle jäi muutama koivu ja vaahtera.
Käyn ostamassa erilaisia kuusia ja lisäksi minulla on vielä
muutama Vekiltä saatu puuntaimi jäljellä:
kastanja ja vuorijalava.
Omasta takaa on tammen alkuja.


Minulla on käynnissä risusavotta. Huh huh.
Tästä pitäisi tulla puutarha...


Onneksi oli lämmintä ja penkillä oli somaa välillä huilia.


Se on kuulkaa alkusyksy.
Vaahtera ja villiviini kilpailevat koreudellaan.


Kaadettu leppä värjäytyy todella kauniisti.

26 kommenttia:

  1. Onpa siellä jo värejä! Pikku metsästä tulee jalopuiden avulla entistä ehompi :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Värit väreilevät upeina, juuri värien vuoksi tykkään syksystä. Minähän en ole enää nuori tyttönen, joten toivottavasti uudet puut ehtivät kasvaa ennen kuin muutan vanhainkotiin. :)

      Poista
  2. Meillä kaadetaan myös farmilla puita - kaikkein lähimpänä taloa olevat suuret kuuset ja männyt lähtevät, samoin vihdoin ja viimein ne viime myrskyssä kaatuneet tai vaurioituneet puut - pelottaa ensi viikonloppuna mennä katsomaan, miten paljon niitä sieltä onkaan lähtenyt - ja miten paljon lisää kunnostettavaa piha-aluetta on tilalle tullut. Upea tuo villiviini ja suloisia ruusuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy todeta, että varmasti näyttää aluksi oudolta. Silmä kuitenkin tottuu pian ja alkaa näkemään uusia mahdollisuuksia.

      Juu, alueen raivaamiseen kuluu aikaa ja vie voimia. Tuskin saan raivattua kaadettua aluetta. Yritän kuitenkin raivata ne kohdat, joihin istutan puut.

      Poista
  3. No varmasti on alaston olo, melkoinen muutos. Mutta vanhasta luopuminen tuo uutta. Meillä samanlainen projekti yhden ison männyn suhteen, ja kovillepa tuo ottaa, luopuminen. Sinulla on hyvät suunnitelmat jo, ja erityisesti havuista on iloa ympäri vuoden. Hyvää viikonloppua !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tykkää yhtään, että olemme kuin tarjottimella. Ihmiset hidastavat ja kaula kenossa tuijottavat pihallemme, tai ainakin siltä tuntuu ja näyttää. Joku nopeakasvuinen köynnös pitää saada ensi kesäksi näkösuojaksi.

      Havut ovat hyviä, kun ne peittävät myös talvella.

      Poista
  4. Ohho, melkoista maisemanmuutosta. Mutta onneksi uudet ja vanhatkin puut nopeasti korjaavat tilanteen. Komeita värejä, niistä mä syksyssä tykkään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti, sillä nyt ottaa voimaperäsesti aivoon tää näkyminen. Hyvä puoli on kyllä se, että keittiöstä näkee kauas pelloille, ennen Pikku Metsä torppasi näkymän.

      Poista
  5. Onhan se kuin olisi koko talo muuttanut paikkaa, ihan pramilla olette nyt. Vaatii kyllä varmaan aikaa totutella, kaikilla asioilla on kuitenkin hyvätkin puolensa. Aika näyttää, mitä ne tässä teidän tapauksessanne ovat. Niitä odotellen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet todella oikeassa, HooPee. Hyviä puolia odotellessa...

      Poista
  6. Puut ovat mukava näkösuoja, mutta puut ovat onnettoman hidaskasvuisia. Havupuuthan ovat siitä mukavia, että sitä näkösuojaa on vuoden ympäri. Ehkä kesäksi joku puuaita ja köynnös. Terveisii M-L

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Köynnöksiä on tosiaan laitettava ensi kesänä, muuten ahdistaa liikaa. Naapuriinkin näkyy nyt (liian) hyvin. Mies haluaisi korkean kiviaidan, mutta tulee liian kalliiksi.

      Poista
  7. varmaan on outoa aluksi, mut kuten sanoit silmä tottuu nopeasti. isot puut myös varjostavat aikatavalla, ehkäpä pihanne kylpee auringossa nyt ihan eri tavoin kuin aiemmin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän alapiha on etelän puolella, joten puut varjostivat sopivasti. Piha on varmasti ensi kesänä paahteinen, valosta ei ole pulaa. :)

      Poista
  8. Iso muutos, mutta yritä ottaa 'nakuilu' maisemoinnin kannalta. Jotkut puulajit kasvavat melko vikkelästi näkösuojaksi. Täällä yhden parivuotiaan omakotitalon kävelytien puoleisen sivun havuaita on jo hyvässä korkeudessa.

    Sujuvaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän hankkia ainakin miehen mittaisia kuusia, antavat ainakin harhan suojasta. Talo kun vielä ylärinteessä, niin puiden pitää olla todella pitkiä, ennen kuin niistä saa näköestettä. Ainahan se on jostakin aloitettava, kasvunkin.

      Sujutellaan!

      Poista
  9. Onpa lepän kannossa upeat värit?

    VastaaPoista
  10. Eí kestä kauan kun on jo puut kasvaneet. Ja lopputulos on varmasti mieleesi, kun saat istutettua valmiiksi. Tarviitko vielä Serbialaisia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lohdullista.

      Pikku Metsän nimi on sitten vissiin Uusi Pikku Metsä. :D

      Jos sulla on hollilla serbialaisia, niin otan, mutta älä lähde niitä erikseen hakemaan.

      Poista
  11. Idefix sisälläni itkee. Rakastan puita niin hirveän paljon. Vaikka ymmärrän kyllä, että lahot on kaadettava ennenkuin ne kaatuvat jonkun tai jonkin päälle. Idefix sisälläni iloitsee siitä, että sinulla on taimia laittaa tilalle. ja vielä noin ihania taimia.
    Totta on näköjään myös se vanha sanonta, että leppä verikyyneliä itkee. Tuo punainen väri lienee sitten sitä. kaunis todella, syksyn voimaannuttavia värejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älähän murehti, kävin juuri ostamassa 5 isoa serbiankuusta, joten kohta on maapläntti puita täynnä. Mulla on lisäksi pari tomeran kokoista metsäkuusen tainta, jotka sain veljen metsästä.

      Ai, vai itkee leppä verikyyneleitä sanonnan mukaan. Oikeassa on.

      Poista
  12. Surku tulee minunkin kaikista pihapiiristä kaadetuista puista. Meidän kotikaupungissa vedettiin sileäksi kokoinen lehmuskuja virran rannalta. Hiukkasen oli alastonta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että maisema muuttui lehmusten kaadon jälkeen radikaalisti. Mutta kun taitaa olla niin, että vain timantit ovat ikuisia, niin näin siin sitten käy. Istutin jo osan puista. Vielä on paaaaljon risuja kärrättävänä.

      Poista
  13. Eihän tuolta näy kuin kiikarilla! Varmasti alastonta, mutta nopeasti silmä tottuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih hih, sun kanassas, Mamma N, kiikarit. Silmä kyllä nauttii, kun näkee kauas pelloille, kai tähän framillaoloon tottuu. Ohikulkijat kyllä meinaavat taittaa niskansa, kun yrittäävät nähdä mitä touhutaan.

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...