lauantai 25. helmikuuta 2017

Niin hieno!

Lainaan Runovaarin keväistä runotusta:

Niin hieno!

Lumitähtipeitto
alppiruusun yllä,
loistaa kristallinkirkkaana
valkoisena.

Hulmuaa talvenhuntu
pohjatuulen puhurissa,
tähän on tultu.

Riisuu tuuli tähtipeiton
vihreän yltä,
paljastaa varpuvarret,
talven kalvakat silmut,
kaarnakuorten arvet
kevään ääniä 
kuiskaavat.

Miljoona lumitähteä,
talviretkellä,
hetken tuikkivat
valonsäteissä.

Runovaari (Justin Larma)

Luen parhaillaan, hitaasti ja nautiskellen,
Justin Larman uusinta omakustannerunokirjaa Syvälle sisimpään.
Kunhan saan järkäleen luettua (352 sivua),
kerron tunnelmia ja tuntemuksiani.

Nyt on tosi hieno keli,
joten lähdetäänpä hangille,
sillä koko Suomi on saanut lumivaipan ilokseen (jotkut surukseen).

Ai niin, ajattelin tehdä kylvöksiä:
Cream Sausage, vaalean hunajankeltaiset soikeat hedelmät
Red Pear, päärynän muotoisia makeita hedelmiä,
kulttuuriperintö 1800-luvun alkupuolelta
Paprika Hamik
Kaunopunahattu Feeling Pink
sekä Pirkolta saamani, tummanruskeita pieniä hedelmiä, tekevän tomaatin ja
pieniä keltaisia hedelmiä tekevän tomaatin (ja nimethän on tietysti hukuksissa).

Pihapiiritapahtumia:



torstai 23. helmikuuta 2017

Pihapiiriaakkoset: H

Hoosta tulee mieleeni havupuut, haittaeläimet ja hanki.

Havupuut ovat suosikkejani.
Pihallamme kasvaa luonnonvaraisesti kuusia,
joiden taimia siirrän rajoille näkösuojaksi.
Muutama pihtakin on kuusten joukossa.


Meillä ei ole isommin harmia haittaeläimistä,
jos niiksi ei lueta meidän puuhakkaita puutarha-apureita eli
voimakaksikko Puhureita.
Koirapojat silppuavat mielellään oksia,
valitettavasti parturointi ei aina ole mieluista minulle.


Puhurit tutkimassa onko fasaaneita kuusien alla.
Kuuset antavat suojaa monille linnuille.


Illalla ja yöllä tuiskutti aimo annoksen lunta.


Rengossa nappaamani kuva esitettiin Yle Hämeen sääkuvana tiistaina.
Uutisten lukija kehui valkoisia hankia.
Mukavahan se olisi hiihdellä, kun aurinko paistaa.


tiistai 21. helmikuuta 2017

Tippanokka ja sääkuva

Äidillä käydessäni huomasin hänen korkkitaulullaan Tippanokan.
Sorsan kuva taisi olla ihan ensimmäinen kuva,
jolla voitin kamerakerhon kuukauden kuva -kisan.
Kuva on julkaistu reilusti yli 30 vuotta sitten Riihimäen Sanomissa.
Sorsan nokasta tipahtaa juuri oikeaan aikaan pisara veteen tehden renkaita.
Ja kyllä, kuva on mustavalkoinen.


Viikko alkoi loistavasti, joskin liukkaasti,
sillä maanantaiaamuna nappaamani kuva päätyi Yle Hämeen sääkuvaksi.


Hyväntähden, kun oli ja on liukasta.
Kävelin koirien kanssa pitkin pientareita, enkä siltikään tahtonut pysyä pystyssä.
Satoi hiljakseen lunta, ja sää oli kaikin puolin suheroa.


Sunnuntai-iltana sama maisema näytti kirkkaalta.


Tippanokan kunniaksi otin vesitippakuvia.
Kesälän kaide...


...koristekorpin pyrstö.


sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Pihapiiriaakkoset: G

G niin kuin geokätköily.
Ehdottomasti!
Tämä uusin harrastukseni on puraissut napakasti
ja vienyt mukaansa.
Aivan mahtava harrastus,
sillä kätköilyssä tutustuu uusin paikkakuntiin,
nähtävyyksiin, tulee ulkoiltua ja reippailtua,
ja se löytämisen riemu vasta hauskaa onkin.
Onneksi sain geokaverikseni iloisen Kirsin,
jolla on geokoira kuten minullakin,
tai siis minullahan koiria on tuplana.

  

Näissäkin kuvissa on geokätköt,
mutta en paljasta mitä ja missä.
Mäyräkoirallinen mamma olen minä ja
kuvan napsaisi Kirsi.
Myrsky, Tuisku ja Rocky tulevat juttuun oikein mainiosti.

Viikolla kävin geokätköilemässä Rengossa,
mutta saaliiksi sain vain valokuvia.


Kotipihan peurataulu ruostuu mukavasti.



lauantai 18. helmikuuta 2017

Keväthuumatartunta

Olen kovasti ihastunut tuoksuttomaan liitumaaliin/kalkkimaaliin.
Joten maalata mutasin makkarin puisen rumahkon arkun valkoiseksi.
Mätsää nyt vähän paremmin vanhaan peilipöytään.

 

Tulppaanit ovat auenneet täyteen loistoonsa.


Olen saanut keväthuumatartunnan.
Varmoja merkkejä ovat maalausinto ja sisustustavaroiden hankinta.
Mäyräkoirien kodissa/omistajalla pitää tietysti olla mäyräkoira-aiheisia tyynyjä,
kaulahuiveja, kaula- ja korvakoruja.
Ai joo, ostin myös jotain tosi tarpeellista,
teleskooppipölyhuiskan.
Nyt saavat katonrajassa olevat hämppisten seitit kyytiä.
(Eikä tämäkään ole maksettu mainos.)



torstai 16. helmikuuta 2017

Pihapiiriaakkoset: F

Ähvä.
Apua!
Tiedänkö yhtään sanaa, joka alkaa F-kirjaimella?
Flaksi, fobia, fasadi, fariinisokeri, fakiiri, frakki, fiasko, fiba...
Liittyykö mitenkään puutarhurointiin?

Nyt tiedän, F niin kuin fasaani.
Näitä kultakurkkuja meidän pihalla kävellä romppasee laumoittain.


Fasaanit ottavat multakylpyjä kukkapenkeissä,
mutta isompaa haittaa niistä ei ole ollut.

F niin kuin filmi.
Olemme siirtyneet digiaikaan,
joten filmirullat ovat siirtyneet historiaan.
Minulla on edelleen tallessa valokuvalaboratorio ja
muutama filmikamera, joten ehkä joskus vielä vedostan mustavalkokuvia.

Kuinka hyvin tiedät, mitä ja missä saa kuvata?
Testaa tietosi Yle uutisten -sivulla.

Tiistaina puhalsi leuto föhn-tuuli.
Mieheni hyppeli, käskystäni/pyynnöstäni tosin, järvenjäällä.
Kuvani ei yltänyt Ylen sääkuvaksi.


tiistai 14. helmikuuta 2017

Ystävänpäivätervehdys



Toivoisin olevani villasukat,
jos jalkojasi palelee,
nenäliina,
jos sinua itkettää,
virkistävä juoma,
jos olet väsynyt
ja sinua janottaa,
enkeli, joka sinua auttaa,
jos apua tarvitset.
Toivoisin olevani ystävä,
joka sinua ilahduttaa.

Marleena Ansio